VAUVAUINTI

Vauvauinti on vauvojen ja vanhempien yhteinen, koulutetun ohjaajan valvoma monipuolinen lapsen ehdoilla tapahtuva leikkihetki puhtaassa ja lämmitetyssä vedessä.

  • Uintiaika on 30 min kerrallaan. Ensimmäisillä kerroilla uintiaika voi olla lyhyempi.
  • Vauvauinnin tavoitteena on tehdä lapsesta veden ystävä.
  • Ihanteellisin vauvauinnin aloittamisikä on 3-5 kuukautta. Silloin lapsen valveillaoloaika on tarpeeksi pitkä ja hän jaksaa liikkua enemmän. Lapsen tulee painaa vähintään 5 kg, jotta hän pysyy lämpimänä vähintään 32 asteisessa vedessä.
  • Mikäli raskauden tai synnytyksen kuluessa on jotain poikkeavaa, on hyvä saada kirjallinen osallistumislupa hoitavalta lääkäriltä. (esim. keskoset)
  • Noin vuoden ikäisen lapsen kanssa voidaan siirtyä normaalilämpöisiin uima-altaisiin. Vauvauintia voi kuitenkin jatkaa halutessaan noin kaksivuotiaaksi asti. Vauvauinnin jälkeen voidaan siirtyä perheuintiin, jossa harjoitellaan taitoja uimakouluikäiseksi asti.

Mitä vauvauinti on?

  • Vauvauinti on perheen yhteinen harrastus, jossa lapsi on keskipisteenä. Toiminta tapahtuu lapsen ehdoilla, mikä on hyvin tärkeää, pyrittäessä kehittämään lapsesta veden ystävä.
  • Vauvauinnissa lapsi ei opi itsenäisesti ”uimaan”, vaan vanhempien valvonnassa ja avustamana leikkimään vedessä ja sukeltamaan.
  • Vauvauinnissa hyödynnetään sukellusrefleksiä, joka on suojareaktio lapsen pään joutuessa veden alle. Sukellusrefleksi estää veden pääsyn lapsen hengitysteihin. Tätä hyödyntäen saadaan lapsi oppimaan aktiivisen hengityksen pidättämisen veteen joutuessaan jo ennen refleksin normaalia häviämistä.
  • Sukellusten määrä ja kesto rajoitetaan vauvan iän mukaan ja valvotaan ohjaajan toimesta. Tällä tavalla vältetään liika veden juominen ja lapsen ylirasittuminen.

VAUVAUINTI

  • on perheen yhteinen iloinen leikkihetki
  • luo sosiaalista kanssakäymistä perheiden välillä
  • terveellinen, säännöllinen liikuntaan johtava harrastus
  • saa lapsen nauttimaan vedessä olosta ja tekee hänestä veden ystävän
  • edesauttaa (myöhäisempää) uimataidon oppimista
  • tukee vammaisten lasten kuntoutusta ja heidän vanhempiaan
  • lisää vesiturvallisuutta

VALMISTAUTUMINEN KOTONA

  • käy tutustumassa vauvauintiin
  • keskustele vauvauinnista neuvolassa ja lääkärintarkastuksen yhteydessä
  • jos itse pelkäät vettä, koeta voittaa veden pelko, sillä se heijastuu lapseen
  • totuta vauva jo kotona vauvauinnin ajankohtaan

 

KOTIKYLPEMISEN OHJEITA

  • osallistukaa molemmat vanhemmat lapsen kylvettämiseen kotona
  • kylvetä lasta kotona samaan kellonaikaan kun oma uintiaikanne on
  • väsynyttä ja nälkäistä lasta ei kylvetetä
  • laita paljon vettä ammeeseen, veden lämpötila lasketaan asteittain 37:stä 32 asteeseen kylvetä leikinomaisesti ja juttele vaihtelevalla äänensävyllä kylvetä selällään, pidä koko vartalo vedessä vaihda vauvan asentoa usein, pidä koko vartalo vedessä kaikissa asennoissa (myös korvat veden alla)

VALMISTAUTUMINEN UINTIIN

  • Varaa riittävästi aikaa.
  • Huolehdi siitä, että lapsesi perustarpeet (uni, ruokailu) ovat tyydytetty, silloin hän viihtyy vedessä.
  • Älä koskaan syötä lapsen mahaa täyteen juuri ennen uintia. Ruokailusta tulisi olla aikaa 1,5 tuntia, jotta sekä pulauttelu että ulostamisriski vähenisivät.
  • Lasta kannattaa kuljettaa turvaistuimessa pesutiloihin asti
  • Ota altaalle mukaan tarpeeksi suuri pyyhe, jonka sisällä vauvan on hyvä ja lämmin olla
  • Lapsen pesuksi riittää takapuolen ja naaman pesu. Lapsen voi laittaa turvaistuimeen pyyhkeen sisään siksi aikaa kun itse käyt huolellisesti pesulla.

 

Vanhemmat: peseydy huolellisesti ilman uimapukua päästä varpaisiin

  1. Huom: myös huolellinen alapesu
  2. Ota korut pois: kellot, kaulakorut yms. Ne keräävät likaa.
  3. Sido pitkät hiukset pesun jälkeen kiinni tai käytä suihkumyssyä. Meikit tulee myös poistaa ennen altaaseen tuloa.

à Näin pidämme lämmitetyn uimaveden puhtaana!

  • Käytä vauvalla uima-asua uinnin aikana.
  • Joko kertakäyttöinen uimavaippa ja uimapuku
  • tai uimavaippa (ja tarvittaessa kertakäyttöinen uimavaippa lisäksi)
  • Saunaan mennään vasta uinnin jälkeen. Löylyä ei saa heittää kun vauvat ovat saunassa.

 

ENSIMMÄISET UINTIKERRAT

  • Ensimmäisillä uintikerroilla vauvaa totutetaan allas- ja halliympäristöön, veteen ja sen ominaisuuksiin sekä harjoitellaan otteita.
  • Veteen mentäessä lasta pidetään hellästi sylissä siten, että katse- ja ihokontakti vauvan ja vanhemman välillä säilyy. Samalla hänelle puhutaan rauhallisesti ja keskitytään veteen kastautuen lopulta olkapäitä myöten. Palelua ja jännittyneisyyttä voi poistaa hieromalla vauvan vartaloa ja raajoja. Kastautumisen jälkeen onkin hyvä pysytellä vedessä ja liikkua mahdollisimman paljon.
  • Ensimmäisten uintikertojen aikana harjoitellaan eri otteita ja sitä, kuinka lasta kannatellaan kevyesti mahdollisimman pienellä tuella ja niin syvällä vedessä kuin mahdollista. Kun vauva on tottunut perusotteisiin, voi häntä käsitellä jo vähän reippaammin ja lisätä vauhtia leikkeihin. Jokainen uintikerta tulisi päättää lapselle mieluisaan kokemukseen.

VAUVAUINNISSA HUOMIOITAVIA ASIOITA

  • Altaille mennään vasta kun ohjaaja paikalla.
  • Jos vauvalla on ”huono päivä”, eikä mikään ota onnistuakseen, olisi parasta jättää uinnit kesken siltä erää ja yrittää uudestaan seuraavalla kerralla. Jos vauva suuttuu, älä anna hänen huutaa äänekkäästi pitkään sillä se tarttuu helposti toisiin.
  • Vauvauinnin mahdollista pissaamista uima-altaaseen on mahdoton seurata ja välttää, mutta tämän tapahtuminen ei aiheuta infektiovaaraa, koska vauvan pissa on puhdasta. Kakka sen sijaan sisältää bakteereja ja sen leviäminen altaaseen aiheuttaa vauvauinnin päättämisen kyseisenä päivänä ja allas joudutaan puhdistamaan.
  • Korvatulehdus on yleinen ja erittäin kivulias lastentauti. Vesi ei sinällään aiheuta korvatulehdusta vaan vaaditaan virus tai bakteeri tulehduksen aloittajaksi. Korvatulehduksen estämiseksi ei nuhaisena tulla uimaan. Jos korvatulehdus on todettu, hoitava lääkäri on paras kertomaan, milloin uinteja voi turvallisesti jatkaa.

Lähde: www.suh.fi

Uimaopettaja, perhe- ja vauvauintiohjaaja Marianne Mottinen