Mäkiraonmäen rakennukset

Mäkiraonmäki on entinen Kannuksen kirkonkylän keskus. Kyseessä ei siis ole jälkikäteen osista rakennettu rekonstruktio, vaan aito rakennuskokonaisuus. Tuulimyllyä ja paria aittaa lukuun ottamatta kaikki Mäkiraonmäen museo- ja kulttuurikeskuksen rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Pienen poikkeuksen tekee viljamakasiini, joka alun perinkin on Mäkiraonmäeltä, mutta jota jouduttiin siirtämään Kokkolatien alta. Kannuslaisille Mäkiraonmäki on tuttua kotiseudun ympäristöä, kulttuurihistoriaa, jonka läheisyydessä saa elää päivittäin. Työväentaloa lukuun ottamatta museo- ja kulttuurikeskuksen rakennukset omistaa Kannuksen kaupunki.

Aapan talo

Aapan eli Mäki-Jokelan talo on tyypillinen keskipohjalaistalo, joka on rakennettu 1800-luvulla. Rakennus lunastettiin kaupungille 1990-luvulla, ja Kannus-Seura ry kunnosti siitä Yhdistysten talon kokous- ja koulutuskäyttöön. Viime kesinä rakennuksessa on toiminut kesäkahvila.

 

Joosepin talo

Joosepin eli Jokelan talo on Mäkiraonmäen vanhin asuinrakennus, ja se on rakennettu 1700-luvulla. Jokelan talossa on asuttu viimeksi 1970-luvulla, minkä jälkeen se on toiminut lähinnä varastotilana. Keväällä 2009 rakennus siivottiin ja sille tehtiin kunnostussuunnitelma. Jokelan talosta on kunnostettu perinteistä talonpoikaista asumista kuvaava kohde.

 

 

Kuntala

Kuntala on alun perin 1800-luvulta peräisin oleva asuinrakennus, jossa kannuslainen vaikuttaja Johan Petter Sahlgren piti paikkakunnan ensimmäistä maakauppaa. Rakennus on sittemmin toiminut mm. kunnanvirastona, kirjastona ja asuntolana. Nykyinen
ulkoasu syntyi vuoden 1947 laajennustöiden yhteydessä

 

Topiantalo

Topiantalo on peräisin 1800-luvulta. Rakennuksessa on aiemmin toiminut muun muassa apteekki 1800-luvun loppupuolella sekä jonkin aikaa Kannuksen palon jälkeen 1930 - 40 -luvuilla. Tällä hetkellä taloa vuokraa Lestijokilaakson taideyhdistys, jolla on rakennuksessa näyttely- ja työtilat.

 

 

Työväentalo

Työväentalo on alun perin ollut värjärin tupa, joka tuotiin Mäkiraonmäelle muualta. Työväenyhdistys osti rakennuksen vuonna 1909 ja laajensi sitä. Erityisesti Kannuksen sahan työväki käytti rakennusta ahkerasti. Toiminta hiipui pikku hiljaa, ja rakennus ränsistyi. Värikkäiden vaiheiden jälkeen Oskari Tokoi -seura lunasti talon itselleen ja jo purkutuomion saanut rakennus säästyi. Työväentalon kunnostus oli valmis vuonna 1989. Tätä nykyä suojellussa rakennuksessa on suuri juhlasali näyttämöineen, kahvio- ja kokoustilat sekä senaattori Oskari Tokoista kertova museo. Taloa vuokrataan kokous- ja juhlakäyttöön.

Sofian lava

 

Kannus-Seura ry:n rakentama Sofian lava on saanut nimensä kunnanisä J.P. Sahlgrenin tyttären Sofia Österbergin mukaan. Lavalla järjestetään kesäkeskiviikkoiset pihasoitot sekä muita esityksiä.

 

 

 

Tuulimylly ja aitat

Aapan talon vierellä alkuperäisellä paikallaan olevaa aittaa lukuun ottamatta Mäkiraonmäen pienet ulkorakennukset on tuotu paikalle 1990-luvulla. Mäkiraonmäellä sijaitseva tuulimylly siirrettiin mäelle Rättyästä. Tuulimyllyt eivät ole alueelle aivan tunnusomaisia, sillä Lestijoen varressa jauhatusvoimaa on saatu yleensä vesimyllyistä. Ruumisaitta on Petäjästä, Välikannuksesta. Mäki-Korvelan vilja-aitta on rakennettu 1700-luvun lopulla Luomalassa, Väliviirteellä. Aapan taloon kuuluva Mäki-Jokelan aitta on komea, kaksikerroksinen aitta viljan ja tavaroiden säilytykseen.

 

 

 

Viljamakasiini

Kannuksen lainamakasiini rakennettiin vuonna 1858 yhteiseksi viljavarastoksi katovuosien varalle. Sata vuotta myöhemmin Kannuksen kotiseutuyhdistys muutti rakennuksen kotiseutumuseoksi, jolloin laarit purettiin ja rakennus sai kolme kerrosta sekä ikkunat. Uusi Kokkolatie pakotti tuolloin rakennuksen siirron Lestijoen toiselle puolelle. Kyseinen alue sai nimen Museokangas. Takaisin Mäkiraonmäelle lainamakasiini pääsi vuonna 1990, ei aivan alkuperäiselle paikalleen, mutta hyvin lähelle. Osa Kannuksen kotiseutumuseon perusnäyttelystäsijaitsee lainamakasiinissa. Kotiseutumuseon historiaa.